torstai 15. helmikuuta 2018

Aamuja nolla






Tuntuu, että siitä päivästä, kun esikoinen aloitti koulun, on ihan pieni hetki. Olimme juuri edellistalvena muuttaneet tähän uuteen kotiimme. Poika on ollut alusta asti tunnollinen koululainen, jota on välillä täytynyt muistuttaa, että pitää olla muutakin elämää kuin koulu. Onneksi rentoutta on tullut iän myötä sopivasti, minusta koulun ei pitäisi aiheuttaa stressiä.

Tänään koitti päivä, jolloin esikoinen puki penkkarivaatteet päälleen ja kipusi kuorma-auton lavalle huutelemaan nollaa aamua. Äidille melkein yhtä vaikeaa käsittää, että lapsi on lähtökuopissa maailmalle, ihan kuin silloin, kun poika innoissaan aloitti koulutiensä. Yhtä aikaa iloista ja hakeaa.






Nuorista puhutaan helposti jyrkästi yleistäen, aivan kuin he olisivat jonkunlaista massaa, mielellään negatiiviseen sävyyn.  Suuri osa tuntemistani nuorista on paljon fiksumpia kuin me tuon ikäisinä olimme. Mitä tulee nuorisoomme, olen erittäin luottavainen tulevaisuuden suhteen. Kateeksi ei käy yhtään, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä nuorilla ole mahdollisuutta oikeasti hypätä kyydistä tai painaa jarrua. Eipä sellainen taida nuoruuteen kuuluakaan! Minusta oli ihana katsoa tänään penkkariajelijoiden riemua. Vastuuta saavat ja joutuvat aikanaan kantamaan itsestään ja muista. Tänään ollaan huolettomia ja iloitaan nuoruudesta ja vapaudesta!


Taina



16 kommenttia:

  1. Apua kun mulla tuli kyyneleet silmiin tuossa kohtaa "lapsi on lähtökuopissa maailmalle". Täällä edelleenkin kyyneleitä silmistäni räpsyttelen epötoivoissani pois.... OMG
    Toivoisin että oma murkkuikäiseni esikoiseni olisi vielä se pieni taapero jonka voisin kaapa syliin mutta se onkin tällä hetkellä henkisesti todella raskas tapaus joka ärisee mulle joka asiasta ja ollaan riidoissa kaiken aikaa. Voi luoja nyt tämänkin sanominen saa kyyneleet silmiin.
    Niin se aika juoksee ja lapset kasvaa ihan liian vauhdilla. Komea nuorukainen on teidönkin pojasta kasvanut. Ihanaa viikonloppua, mun piti välillä käydä kuivaamassa silmät ja niistämässä nenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Nanni!<3 Mulle tuli kyyneleet silmiin sun kommentista. Kyllä se tippa tiellä silmäkulmassa kimmelsi kadulla nuorten iloa seuratessakin. Sanotaanko, että ymmärrän myös tuon tunteesi oikein hyvin esikoisesi kanssa.<3 Viime aikoina on ollut aika tavalla erimielisyyksiä juuri esikoisen kanssa. Luulen, että ne ovat ihan tarpeen, lapsi yrittää irrottautua ja sehän se on edessä...Me molemmat tarvitsemme aikaa ja lujuutta, mutta varsinkin minä!;D Lasten kasvaminen on yhtä aikaa ihanaa ja pelottavaa, onneksi enemmän ihanaa.<3
      Kyllä me tästä Nanni selvitään! On niitä nuorempia sisaruksia ja hyvät puolisot vierellä.<3

      Poista
  2. Niin ne lapset kasvaa 😊 Mun esikoinen täyttää tänä vuonna 25 vee, musta tuli äiti sen ikäisenä... Ja kuopis murkkuiän myrskytuulissa! Ihmettelen minäkin, minne se aika on mennyt. Kuopuksen luokka on koulussa käsitellyt koulussa juuri murrosikää ja kouluun piti viedä vauvakuva. Miten siitä mun puoltoista kiloisesta rääpäleestä on tullut jo noin iso ❤️❤️❤️

    Kivaa viikkistä Taina 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella! Lasten kasvusta sen oman iän oikeasti huomaa, muutenhan sitä ei mistään itse huomaa.;)))
      Tuntuuko susta, että tyttäresi on vielä ihan liian nuori äidiksi?:)) Kyllä siihenkin varmaan sitten sopeutuu, kun lapsenlapset tulee ajankohtaiseksi. Toivottavasti joskus tulee, sillä missään ei ole takuita, että lapset niitä jälkeläisiä saisivat tai ylipäätään haluaisivat..Luulen, että mummona/mummina olo on aika tavalla mukavampaa, voi poimia sitten rusinat pullasta.:P

      Ihanaa viikonloppua Tuija!<3

      Poista
  3. Kivoja kuvia, vautsi! Onneksi olkoon esikoiselle sekä myös äidille <3 Julia oli eilen tosi innoissaan, kun abit olivat käyneet. Oli kuullut yhden abin kysyvän joltain, että saako poskeen piirtää sydämen ja tämä toinen lapsi oli sanonut, että ei saa. Julia sitten oli reippaasti mennyt sanomaan, että mulle saat jos saan sitten karkkia ;) Oli hienot sydämet tytöllä molemmissa poskissa (ja niiiin tärkeät!) ja kehui vielä saaneensa KOURALLISEN karkkeja.
    Ihanasti kirjoitettu nuorista, juuri näin se on. Monet ovat hyvin fiksuja tyyppejä! Valitettavasti täytyy sanoa, että nykyään näen ainakin itse enemmän suoranaista huonoa käytöstä muita kohtaan vanhoilta ihmisiltä kuin nuorisolta.
    Mukavaa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos!<3 Juu, muistan hyvin alakoululaisena, kun tämän meidän kunnan lukion abit kävivät karkkeja heittelemässä koululla, se oli tärkeä tapahtuma!:D
      Olen ihan samaa mieltä, moni vanhempi ihminen käyttäytyy huonosti, kuin maailmanomistaja. Toivottavasti oma käytökseni ei muutu iän myötä töykeksi ja epäkohteliaaksi!

      Iloa viikonloppuun!:)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Se on juuri näin! Muutenhan me ei oikeasti vanheta yhtään..;)

      Poista
  5. Voi että. Tiedän niin tunteen <3.

    Ja olen nykynuorista sun kanssa ihan samaa mieltä. Välillä ihan sydämestä ottaa (sillälailla hyvällä tavalla :)), kun saan olla osa fiksujen ja kohteliaiden ja jotenkin nuoresta iästään huolimatta "kokeneiden" nuorten elämää. Tuntuu niin ihanalta ajatella,että heillä on niin paljon kaikenlaista kivaa elämässään edessä. Joskin myös ihan toisenlaisia haasteita kuin meillä koskaan. Vaikka olin itse aikanaan se "kympin oppilas", olin jo poikien yläasteaikoina ihan pulassa, kun koitin jeesata läksyissä :). Taisin itse luovia koulut läpi pelkällä hyvällä ulkomuistilla. Sillä ei nykyään pitkälle pötki :)

    Ps. Komee poika sulla


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just noin!! Koulu ja koko maailma on muuttunut meidän nuoruudesta niin paljon, että on vaikea antaa jossain asioissa neuvoja. Jonkunlaista ennustajan vikaa pitäisi olla, jotta osaisi arvata, mitä kannattaisi lähteä opiskelemaan tms... Meidän aikaan riitti, kun koulussa käyttäytyi nätisti ja tosiaan ulkoa opettelulla sai hyviä numeroita. Nyt pitää osata ajatella itse ja soveltaa tietoa.
      Kiitos Annukka!<3 Äidin sydäntä lämmittää.<3

      Poista
  6. Vähän harmitti kun en työtilanteen takia päässyt rekkoja katsomaan. Oma tytärkin matkasi rekoilla ja sitten vielä Tallinnaan lähtivät. Sain onneksi välitietoja reissusta aina välillä snapchatin kautta. Ihania nuoria meillä on jo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaiketa meinasi mullakin olla pääsy, sillä porukkaa on ollut kipeäni ja itsekin olen hoitanut puolikuntoisen kahden naisen hommia tämän viikon. No, kohta jännätään kirjotuksia, ja sitten juhlitaan!<3 Iloitaan näistä meidän suloisista lapsukaisista!<3

      Poista
  7. Huippuhetkiä elämässä nämä rajapyykit. Ihanan liikuttavaa! Uusissa vaiheissa on hohtoa ja jännitystä. Minä valmistaudun henkisesti esikoisen vihkiäisiin, mikä jo ajatuksena saa kyyneleet silmiin. Pienestä on tullut aikuinen. Itse olin äiti hänelle samanikäisenä. Heleää helmikuuta Taina! 💚 Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Tuija! Sun tyttö on menossa naimisiin!<3<3<3 Ihanaa!<3
      Mahdatteko viettää häitä Villa Iiriksessä?:)

      Ihanaa eloa ja kaikkea hyvää Tuija!<3 Olen niin iloinen puolestasi!:)

      Poista
  8. Minustakin tuntuu, että valtaosa nykynuorista on todella fiksuja ja juuri piksumpia kuin me aikanaan. Komea nuori mies teillä ja ihanat rekat. Vielä loppurutistus ja sitten on taas juhlan aika ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, näin se aika vierii! Eilen käytiin pukuostoksilla (koska tarvii pukua jo keväällä aiemmin) ja kyllähän se nuoren, sutjakan, miehen päällä hyvältä näyttää.<3 Yritän olla ajoissa näiden juhlien kanssa.:D

      Poista