lauantai 30. joulukuuta 2017

Se, joka vanhoja muistaa



Voitte sohia minua tikulla silmään (menee tähän samaan flunssakurimukseen, joka ei ota helpottaakseen)! Tykkään muistella vanhoja, varsinkin mukavia juttuja. Valoisan luonteeni vuoksi tavallisesti unohdan ikävät asiat nopeasti, jos suutun tai petyn, pääsen sellaisista nopeasti yli. Niinpä, kun mietin pian päättyvää vuotta, niin mieleeni ei nouse kuin yksi iso pettymys, ja se pettymys taisi olla meille kaikille yhteinen, nimittäin kesä, joka ei oikein koskaan tullutkaan.






Henkilökohtaisessa elämässä vuosi on mennyt enimmäkseen vanhoja latuja hiihdellen. Työrintamalla puhalteli uudet tuulet sekä miehelle, että minulle. Mies aloitti yrittäjänä vuoden alkupuolella, ja tämä muutos palkansaajasta yrittäjäksi toi mukanaan uuden arjen meidän perheelle. Alun jälkeen oma huoleni on vähentynyt huomattavasti, töitä riittää ja yritys pyörii nähdäkseni hyvin. Yrittäjyyteen kuuluu myös epävarmuuden sietäminen, ja sitä joudun opettelemaan edelleen. Itse vaihdoin yksinpuurtamisen parityöskentelyyn nyt syksyllä. On mahtavaa jakaa työtaakka, ilot ja murheet hyvän työparin kanssa! Kolmasluokkaiset ovat maanmainiossa iässä, ja kaikista kikyistä ja säästöistä huolimatta nautin työstäni. 







Esikoisen vanhoja tanssittiin viime talvena ja nyt syksyllä hänestä tuli täysi-ikäinen. Täysi-ikäinen ei kuitenkaan tarkoita aikuista, olen huomannut.:P Lasten puolesta tulee murehdittua edelleen, ehkä jopa enemmän kuin heidän pienenä ollessaan. Eilen poika lähti leirille Lappiin, ja minä olin helpottunut, kun bussi viimein iltamyöhällä oli perillä. Tuoreen ajokortin omistaja on innokas ajamaan, ja olen jo monta kertaa päässyt pojan kyytiin. Esikoinen kirjoitti syksyllä kaksi ainetta, ja loput kirjoituksista on edessä keväällä. Näillä näkymin meillä siis juhlitaan lakkiaisia koulujen päättyessä. Muutaman ajatuksen olen juhlille mielessäni suonut, sillä ajalla on tapana karata käsistä kevättä kohti mentäessä...





Kuopus käy nyt kahdeksatta luokkaa, ja kasvu on ollut tänä vuonna äidille mieluista seurattavaa. Minä olen nyt meidän perheen pienen, tai ainakin lyhin.:/ Tämä meidän nuorempi oli pienempänä sellainen koululainen, että välillä meinasi olla usko koetuksella, esim. läksyjen tekeminen kesti joskus kokonaisen illan ja koulusta tuli vain negatiivista palautetta. Onkin ollut ihanaa, kun lapsi näyttää löytäneen sisäisen motivaation koulunkäyntiin! Meillä on käyty syksyn aikana monia mainioita keskusteluja koulusta ja elämästä ylipäätään. Luottamus siihen, että lapsi vielä löytää paikkansa tässä maailmassa ja selviytyy elämässä, on vahva. Rippikoulu on hänellä edessä kesäkuussa, joten luvassa on myös rippijuhlat heinäkuun alussa.






Suuria lupauksia ei ole tapanani tehdä uuden vuoden kynnyksellä. Jos jotain saisin oikeasti toivoa, niin se olisi (ehkä vähän kliseisesti) rauhaa ja hyvää tahtoa ihmisten välille. Lasten kasvaessa oma tietoisuuteni ympärillä vellovasta epävakaudesta on kummasti lisääntynyt. Tietoisuus siitä, etten mitenkään voi suojella omia lapsia kaikelta pahalta tässä maailmassa, saa minut itsekkäästi toivomaan, että sitä pahaa olisi ensi vuonna hitusen vähemmän. Emmekös me kaikki voisi yhdessä tehdä maailmasta vähän paremman paikan lapsillemme!


 Millaisen vuoden sinä laitat huomenna pakettiin?
Onnea ja iloa vuodelle 2018!
🌟🌟🌟

Taina

perjantai 29. joulukuuta 2017

Kukkailottelulla uuteen vuoteen



Matkajuttujen väliin hieman kukkasia, sillä sehän on jälleen perjantai ja Kukkailottelun aika! Toissa iltana kurvasin hakemaan kukkia flunssalääkkeeksi Villiviinistä, ja vaikka flunssaan kukat eivät (kumma kyllä) tunnu tepsivän, niin tuovat ainakin rutkasti iloa silmälle ja mielelle. 






Mielessäni lähdin hakemaan kimppua valkoisia amaryllyksiä, mutta kerrankos sitä saa mielensä muuttaa.;) Ihastuin neilikoiden hempeyteen ja punaisten amaryllysten syvään väriin. Eija lohti niistä aivan upean kimpun!








Kotiin tultuamme olen potenut flunssaa, ja on ollut pakko vain levätä ja yrittää parannella tautia. Yhden päivän istuin sohvalla näpyttelemässä postausta reissustamme, eilen otin sohvalle pitkästä aikaa vaatehuoneeseen joulusaluskiireisen jalkoihin unohtuneen jättineuleen, pian pitäisi olla valmista... Napsin myös kuvat tulevaa arvontaa varten, joten pysykäähän kuulolla!

Nyt kun joulu on ainakin suurinpiirtein ohi, ajattelin jälleen jatkaa jälleen Perjantaimyysseilyä ensi viikosta eteenpäin. Minulle jäi sellainen vaikutelma marraskuun lopulla, että Perjantaimyysseistä tykättiin. Otsikon vaihto antaa hieman enemmän liikkumavaraa postausaiheissa, ja toisaalta mikään ei estä postaamasta kukkasista Perjantaimyysseissä! Kukkailottelulle on varmasti enemmän tilausta keväämmällä, viimeistään maaliskuussa... Itsellä ei ole vielä hajuakaan ensi perjantain aiheestani, mutta eiköhän se tuossa viikon aikana selkiinny.;) Tulkaahan mukaan, ja tietenkin myös tähän vuoden viimeiseen Kukkailotteluun!<3 






 
Iso Kiitos teille Joulun Kukkailotteluun osallistuneille.<3 Ihanaa, kun ehditte osallistua kaikista joulukiireistä huolimatta! 

Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki tällä kertaa maanantai-iltaan saakka vuoden vaihtumisen juhlinnan yli. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3



Kukkailoa tulevallekin vuodelle!🍀🌼🍀
Taina


 

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Superlatiivien Dubai



Ennen joulun tienoille sijoittuvaa matkaamme Dubaihin mielikuvani paikasta olivat hataria. Eräs lapsuudenystäväni asui useita vuosia Dubaissa miehen työn vuoksi, mieleen on jäänyt joitain hänen fb-päivityksiään niiltä vuosilta, ja häneltä kyselin ja sain ennen matkaa vinkkejä siitä, mitä Dubaissa voisi tehdä. Eräs toinen ystäväni on käynyt Dubaissa neljä kertaa, myös hän oli apuna matkaa suunnitellessamme. Kiitos Mirja ja Katja vinkeistänne!<3 Mies tietenkin insinöörityyliinsä oli opiskellut kaiken Dubaista ennakkoon.;)





Matkan varasimme Aurinkomatkoilta. Jos menemme Dubaihin uudelleen, todennäköisesti varaamme matkan ilman välikäsiä, paitsi jos pakettimatka olisi jostain syystä halvempi. Lentokenttäkyydit hoituvat helposti taksilla, eikä aikaa mene tuntitolkulla, kuten valmismatkojen keräyskierroksilla menee. Aavikkosafarin varasimme ja maksoimme etukäteen Aurinkomatkojen kautta, mutta senkin olisi saanut suoraan paikan päältä hotellilta, mahdollisesti halvemmalla. Muuhun emme Aurinkomatkoja loman aikana käyttäneet. 

Mies varasi meille liput (täältä) heti tiistaiksi Burj Khalifaan. Näitä lippuja olisi saanut myös Aurinkomatkoilta, mutta kallimmalla tietenkin. Burj Khalifa on (toistaiseksi) maailman korkein rakennus. Korkeutta rakennuksella on lähes 830 metriä. Korkeanpaikankammoisena jännitin tuonne menoa, ihan turhaan onneksi! Kerroksia rakennuksessa on huimat 163,  mutta näköalatasanteet  sijaitsevat vaatimattomasti kerroksissa 148, 125 ja 124. Tuo ylin näköalatasanne on huomattavasti kalliimpi kuin kaksi alempaa, samoin auringonlaskun aikaan lippu on kalliimpi kuin muuna aikana. Siispä maksoimme hieman vajaa 120 euroa ja tyydyimme kahteen alempaan kerrokseen ja aamupäivään ajoittuvaan vierailuun. Hissiäkin jännitin, mutta nousu oli todella nopea ja tasainen, eikä tuntunut pahasti korvissakaan ja kesti vain minuutin. Meidän lomapäiviin sattui pari sumuista päivää, ja joillekin matkalaisista Burj Khalifa osui sellaiseen päivään. Harmillista, kun nuo liputkin ovat noin hinnakkaat! Meillä oli hyvä, aurinkoinen päivä, eikä kauheaa ryysistä. Veikkaan, että auringonlaskun aikaan on melkoinen härdelli...Käymisen arvoinen paikka ehdottomasti!








Keskiviikolle oli varattuna aavikkosafari. Tämäkään ei ihan ilmainen retki ollut, hintaa 66e/aikuinen (yli 12-vuotiaat muuttuvat matkailussa kummasti aikuisiksi) Aurinkomatkojen kautta. Retkeen sisältyi runsas illallinen, joten sen puoleen hinta oli mielestäni kohtuullinen.







Kuski tuli noutamaan meidät hotellilta sovittuun aikaan. Toyotan maasturissa istui brasilialainen pariskunta ennen meitä. Kuski kertoi, että ajamme ensin noin 60 kilometriä pois kaupungista, aavikon reunalle. Siellä pysähdyimme, kuskit (paikalla oli melkoisen monta samanlaista maaasturia pullollaan turisteja) päästivät renkaista reippaasti ilmaa ulos ja me silittelimme paikalle löntysteleviä kameleita. Maksusta olisi saanut myös haukan käsivarrelle istumaan. Sitten alkoi huima ajelu hiekkadyyneillä. Välillä olin aivan varma, että auto kaatuu mäessä kyljelleen tai katolleen. Edessä ajavan auton kallisteluita katsellessa tiesi, mitä on itsellä tulossa. Pari autoa ohitimme, jotka olivat pysähtyneet naismatkustajan pahoinvoinnin vuoksi...Onneksi en alkanut voimaan pahoin. Valokuvia kyydissä oli mahdotonta ottaa, puristin nimittäin kaksin käsi kauhukahvasta, välillä silmät kiinni.:) Mies istui etupenkillä ja harmitteli jälkeenpäin, ettei tajunnut kuvata edes lyhyttä pätkää videota ajelusta. Auringonlaskun aikaan pysähdyimme dyyneille valokuvaamaan. Siitä matka jatkui lähistöllä olevaan "leiriin", jossa söimme paikallisia ruokia ja näimme tanssiesityksiä yms.  Hieno kokemus, ja varmaan lähtisin uudelleenkin, vaikka dyyneillä ajelu oli pelottavaa.








Ostimme liput Hop On Hop Off -bussiin kolmeksi päiväksi. Olen yleensä tykännyt näistä bussikierroksista, mutta Dubaissa ajeluista jäi jotenkin epämääräinen kuva. Kerran reitti vaihtui toiseksi kesken matkan, muutenkin kartta ja reitit osuivat yksiin vain osittain ja reitteihin sisältyi ihan liikaa moottoritiellä huristelua. Ihan kaikkia reittejä emme kiertäneet, punaisen reitin menimme kokonaan, keltaista ja sinistä osittain, oranssille emme ehtineet ollenkaan. Punainen reitti vie vanhaan Dubaihin, ja sitä kierrosta suosittelen muillekin. 








Meistä kukaan ei ole aurinkotuolissa koko päivää viihtyvää sorttia. Kolmena päivänä käytimme osan päivästä uima-altaalla lekotteluun ja polskimiseen, ja jouluaattona kävimme uimarannalla, joka oli ihan lähellä hotelliamme. Lämpöä, valoa ja aurinkoa lähdimme reissusta hakemaan, ja sitä Dubaissa on melko varmasti joulun tienoilla tarjolla. Kuten aiemmin mainitsin, osui pari sumuista päivää tuohon viikkoon, toinen niistä oli sumuinen alusta loppuun. Lämmintä oli silloinkin. Lämpötila taisi useimpina päivinä olla siinä 25 asteen tienoilla, jonain päivänä tuntui selvästi kuumemmaltakin. Merivesi tuntui aluksi hieman viileältä, uima-altaan vesi oli koko ajan vähintään 31 astetta. Parina aamuna kävin aamu-uinnilla ennen aamupalaa. Ihan luksusta!








Dubaissa sijaitsee (yllätys, yllätys) maailman suurin ostoskeskus, Dubai Mall. Mallilla kiertelyyn käytimme lähes yhden päivän. Siihen tosin sisältyi myös käynti Mallilla sijaitsevassa Dubai Aquariumissa (liput kuuluivat Hop on Hop off-lippuihin), sekä Mallin ja Burj Khalifan väliin jäävien suihkulähteiden ihastelu auringonlaskun aikaan. Kannattaa olla hyvissä ajoin paikalla, jos haluaa saada suihkulähteestä hyviä kuvia!








Hinnat Dubaissa ovat samaa luokkaa kuin täällä, jossain asioissa hieman kalliimmat, toisissa hieman halvemmat. Osassa kaupoista oli alennusmyynnit alkaneet. Aika monessa kaupassa oli tarjouksia tyyliin osta yksi, saat toisen ilmaiseksi. Esikoinen käytti joululahjarahansa vaateostoksiin, hän oli meistä ahkerin shoppailija. Kuopus säästi omat lahjarahansa muihin ostoksiin koti-Suomessa, eikä ostanut mitään. Omista ostoksistani voisin vielä postailla erikseen, sillä tottahan ostin jotain pientä kivaa arvottavaksi teidän lukijoiden kesken! Mies osti Hollisterilta kolmen t-paidan paketin, siinä hänen ostoksensa.





Ystäväni vinkistä kävimme Souk Madinat Jumeirahin saksalaistyylisessä joulukylässä. Paikalla näytti olevan aattona melko paljon Dubaissa työskenteleviä länsimaalaisia. Joulukylän markkinoilla oli myynnissä ainakin makkaroita, eurooppalaisia herkkuja ja jouluista juomaa. Maksusta olisi päässyt mm. koristelemaan piparkakkuja, ja perheen pienimmät kävivät lomasotaa tekolumella ja tekivät lumienkeleitä. Me tyydyimme kiertelemään kojut  ja alueen läpi pariin kertaan, sekä nautimme juomat hämärtyvässä illassa. En ostanut edes uutta pähkinänsärkijää, sillä kokoelmani alkaa olla jo aika suuri, ja oli noilla aika suolaiset hinnatkin.






Tämä oli ensimmäinen matkani arabikulttuurin maahan. Etukäteen mietin tarkkaan mm. vaatetusta. Dubaissa asian suhteen ollaan ilmeisen vapaamielisiä, niin lyhyitä, läpinäkyviä ja paljastavia vaatteita näin ihan yksin kulkevien länsimaisten tyttöjen päällä. Yllättävän nopeasti tottui "kaapu" päällä kulkevien ihmisten näkemiseen. Joitakin sellaisia naisia näin myös, joilla ei näkynyt edes silmiä huntujen alta. Oppaan mukaan he ovat muualta tulleita, sillä Dubaissa ei olla niin tiukkoja. Voisi kuvitella, että on kuuma ja epäkäytännöllinen vaate, kun on vielä päästä varpaisiin mustissa! Täysin hunnutetun naisen seurassa saattoi saattoi kulkea mies sortseissa ja t-paidassa.  Hieman epäreilua?

Naisasiaa enemmän pisti silmiini aasialaisten siirtotyöläisten "armeijat", joita kuljetettiin luultavasti työmaalta toiselle pienissä busseissa. Dubai pyörii ja kasvaa pitkälti halvan työvoiman avulla, jota maassa on monin kertaisesti emiraatteihin nähden. Lähes kaikki kohtaamamme työntekijät hotellissa, ravintoloissa ja kaupoissa olivat aasialaisia. Koko Dubai tuntui olevan valtava työmaa, rakentaminen vain kiihtyy, sillä Maailmannäyttely 2020 järjestetään Dubaissa. Kuuleman mukaan kävijöitä odotetaan olevan 25 miljoonaa. En pistäisi pahakseni, jos pääsisin tutustumaan kyseiseen näyttelyyn...







Alkoholia Dubaissa ei ole yhtä helposti saatavilla kuin länsimaissa. Ystäväni vinkistä ostimme heti Dubaihin laskeuduttua kaksi pulloa viiniä lentokentän tax free -myymälästä hotellihuoneessa viikon aikana nautittavaksi. Meidän hotellilla ei anniskeluoikeuksia ollut, mutta naapurihotellin ravintolassa sellaiset oli, ja tuntui olevan myös jatkuva happy hour, ja brittitytöt aikamoisessa seilissä, kun sinne löysimme yhtenä iltana...Kerran yritin tilata rannalla olevasta ravintolasta alkoholittoman oluen, mutta jostain syystä tarjoilija kieltäytyi sitä myymästä. Sen sijaan olin melko yllättänyt, kun aavikkosafarin leirissä oli alkoholia myynnissä, samoin kuin Dubai Tour -miniristeilyllä, jollaiselle osallistuimme yhtenä iltapäivänä. Alkoholin rajoitettu saatavuus ei meille ollut mikään ongelma, mutta lomalla on kyllä mukava tilata joskus ruoan kanssa viiniä tai juoda lasillinen tai kaksi vaikka hotellihuoneessa ruokailun jälkeen. Meille riitti se kaksi pulloa hyvin tuohon tarkoitukseen.









Dubai on ihanan siisti paikka ja esim. ruokaillessa ei tarvinnut pelätä sairastumista. Jopa aavikolla kokkaavilla oli myssyt päässä ja hanskat kädessä ruokaa valmistaessaan ja tarjoillessaan. Käytimme pullovettä oppaan suosituksesta (myös hampaanpesuun), ja hotellissamme sitä tuotiin huoneeseen automaattisesti siivouksen yhteydessä. Olo oli turvallinen. Taksien kyydissä ei pelottanut (kuten vaikka Kreikassa joskus ihan suunnattomasti) ja liikennekulttuuri oli mielestäni fiksun tuntuista, vaikka voisi luulla, että Ferrareilla sun muilla tekisi joskus mieli kokeilla, kuinka paljon koneesta saa irti...Ehkä niille on omat paikkansa Dubaissa maantien sijaan? Mieheltä oli kerran vahingossa jäänyt tallelokero rahoineen ja passeineen auki, kun olimme kaupungilla. Siivoojan vierailusta huolimatta kaikki oli palattuamme tallelokerossa tallessa. 

Enimmäkseen käytimme kulkemiseen metroa, sillä se oli helppo ja edullinen käyttää. Askeleita kertyi mukavasti joka päivä myös. Taksilla ajoimme muutamia kertoja, hinnat niissä olivat mielestämme kohtuullisia, esim. omalta hotelliltamme Dubai Mallille matka kesti ehkä 20 minuuttia ja hintaa sille tuli noin 15 euroa. Kerran eksyimme vahingossa pimeään taksiin, jossa mittari naputti ilmeisesti tuplavauhtia...10 euron sijaan kyseinen matka maksoi hieman alle 20, onneksi ei sen suuremmasta rahasta ollut kyse, eikä mitään sattunut, sillä takapenkillä ei ollut turvavöitä kaikille.








Kaiken kaikkiaan Dubaista jäi niin hyvä kuva ja tunne. Suosittelen paikkaa muillekin, varsinkin jos haluaa yhdistää aurinkoa ja kaupunkilomailua samaan pakettiin. Mies on reissannut Aasiassa, ja hänen mielestään Dubaista tuli juuri siisteyden ja turvallisuuden, sekä idän ja lännen kohtaamisen vuoksi mieleen Singapore, tosin Singapore on kuulema kompaktimpi (Dubai on laajalla alueella), Dubai taas lähempänä Suomea. Ensitunnelmat matkan jälkeen voit lukea täältä, ja niistä ostoksista ja arvonnasta lisää puolestaan myöhemmin.

Olo on juuri nyt hieman flunssainen. Taisin suorastaan paleltua viimeisenä iltana esikoista Mallilla odotellessani, sillä kahvilan ilmastointi puhalsi suoraan päälle. Täytyy varmaan poiketa pian kukkakauppaan hakemaan jotain tervehdyttävää...;)




Mukavia välipäiviä!
Taina