perjantai 19. tammikuuta 2018

Perjantaimyyssit - Tammikuun iloja



Ei minusta taida talvi-ihmistä saada millään, mutta tämän viikon Perjantaimyysseissä katsellaan tammikuuta lempeämmin, sen hyvistä puolista iloiten! Onhan niitä, kun oikein tarkasti miettii...






Aloitetaan kukista, sillä niillä on ihmeellinen vaikutus. Kokeilkaa vaikka! Tammikuussa on tammikuun kukat. Näistä samoista pääsee kyllä hyvässä lykyssä iloitsemaan kesälläkin, mutta kukkapenkeissä. Villiviinin Eija ylitti jälleen kerran itsensä, ja teki mielettömän upean kimpun kruunuvuokoista, jaloleinikeistä, ruusuista, törmäkukista sekä parista eri vihreästä. Talven suosikkejani ovat juuri kruunuvuokot ja jaloleinikit. Törmäkukan opin tuntemaan vasta viime kesänä, mutta siinä on ehdottomasti ainesta kestosuosiksi! Villiviinin Facebook-sivulla on muuten käynnissä arvonta, jossa on palkintona kahdelle onnekkaalle ilmainen osallistuminen valitsemalleen kukkakurssille, jolla solmitaan upeita ja erilaisia kimppuja...Talvi onkin hyvää aikaa uusien taitojen opettelemiseen!







Myös kaikki vihreä, olipa se ruukussa, lautasella tai itsellä päällä, muistuttaa kesästä ja auttaa pahimman talven yli. Viikonloppuna rautakauppareissulla en voinut vastustaa kiusausta, vaan hankin ruukkueucalyptuksen, joka puolestaan tuo vihreyttä työpöydälle. Se on niin iso, että leikkasin siitä oksia uuteen kranssiin, jonka ripustin tuohon työpöydän muistitaululle. Muistitaulu on muuttunut näiden kuvien jälkeen valkoiseksi, mutta siitä juttua toisella kertaa.






Tammikuussa saa hyvällä omallatunnolla jäädä kotiin, tarttua neulepuikkoihin, katsoa lempisarjoja tai -elokuvia. Neulomista on tosiaan tullut harrastettua tässä kuussa! Kaksi valmistunutta peittoa (klik, klik), sekä vielä keskeneräiset Marisukat...niiden lisäksi yhdet langat odottamassa. Telkasta ei ole kyllä tuntunut tulevan oikein mitään katsottavaa, suosikkisarjat alkavat pyöriä vasta tammikuun lopulla. Niinä päivinä, kun pääsen ajoissa kotiin, tykkään istahtaa hetkeksi sohvalle, kääriytyä torkkupeittoon, juoda kupin kahvia ja antaa ajatusten kulkea vapaasti. Joskus luen samalla lehtiä, mutta työpäivän päälle en välttämättä heti kaipaa mitään varsinaista tekemistä. 






Takkatuli ja kynttilät kuuluvat tietenkin tammikuun iloihin. Vapaapäivänä on ihana ottaa tirsat olohuoneen sohvalla takkatulen lämmössä! Minulle riittäisi mainiosti pari astetta pakkasta läpi talven, mutta pakko myöntää, että kunnon pakkasella ulkona on yleensä erittäin kaunista. Viime viikolla jäädytetyt lyhdyt ilahduttavat edelleen pihalla. Onneksi satanut lumi on ollut kevyttä höttöä, joten lyhdyt on ollut helppo kaivaa harjalla lumesta esiin.

Vaikken itse ole vielä päässyt talviulkoilun makuun sairastelun jälkeen, olen sitä mieltä, että talvella lenkkeilystä, hiihdosta tai luistelusta tulee erityisen hyvä olo. Kun vaatetus ja varusteet on oikeanlaiset, voi ulkoilusta nauttia säällä kuin säällä, ja miten energisen olon siitä saakaan! Hiihdon ja luistelun aika on nyt, samoin ulkoilmasta punaisten poskien. Kun talvella jaksaa vastustaa sohvan kutsua, saa siitä voittajafiiliksen. Tässä on itselläni tavoitetta tuleville viikoille.:) 








Tule sinäkin mukaan Perjantaimyysseihin linkittämällä postauksiasi, joiden sisältö on inspiroivaa, mieltä piristävää, voimia antavaa ja iloa tuovaa! Kiva idea jaettavaksi, tunnelmalliset kuvat kotoa tai luonnosta, kukat, ruokaohjeet...kaikki sellainen kelpaa, mistä tulee hyvälle mielelle ja auttaa kestämään tätä kaamosta paremmin.:) Linkittämismahdollisuus on sunnuntai-iltaan saakka. Linkittäminen on helppoa, tarkat ohjeet ensikertailaisille löytyvät tästä postauksesta!  Kiitos ihanat viime viikon mysseilijät!<3

Viikon päästä tämä tammikuu alkaakin olla jo lopuillaan, joten nautitaan nyt sen suomista iloista! <3
 Ihanaa viikonloppua!
Taina




tiistai 16. tammikuuta 2018

Ihan vain kesän kaipuuseen!



Viikonlopun ostoksilla Citymarketissa silmiini sattui jotain kauniin kesäistä. Cittarin Hemtex24h -mallisto osui suoraan järjettömään kesänkaipuuseeni uudella Ethel-kuosillaan. Mielestäni tuon ihanan kesäisen kuosin kukkakuvio on selkeästi kärhö, eikö teistäkin? Kauniista paketista (joka nytkin on tuossa edessäni odottamassa, että keksin sille uutta sisältöä) paljastui kevyesti kukkaisa tuoksukynttilä, jonka harmahtavansininen etiketti miellytti myös silmää. Hintaa kynttilällä oli 3,90, joten en jäänyt empimään ostamista. Kiva juttu minusta tällainen yritysten yhteistyö. Itselläni tulee käytyä Hemtexissä todella harvoin, sillä Lahdessa se on sellaisessa kauppakeskuksessa, jonne eksyn ehkä pari kertaa vuodessa.






Noista kukista tuli mieleen viime kesän istutukset ja toivo siitä, että ensi kesänä pihassa kukkisi niin kärhöt kuin kruunuvuokotkin! Aika monta uutta lajia tuli loppukesästä istutettua, mm. kahta eri kärhöä ja anemonea eli kruunuvuokkoa ainakin kolme isoa puskaa. Valitettavasti white swan -lajikkeen kukassa ei ole noin kauniin väristä keskustaa, vaan se on keltainen, ei lempivärini ollenkaan. Sen terälehdistä uloimmat ovat hieman lilahtavat, aurinkoisia kuvia Kesähuoneesta ja kruunuvuokoista löytyy täältä.





Meidän pihassa on muuten viime aikoina pyörinyt ahkerasti kärppä! Mies sen on bongannut ikkunan takaa useasti töitä tehdessään. Omasta kärppähavainnostani pihassamme on jo todella monta vuotta. Mietin, että onko kärpän ilmestyminen merkki siitä, että tuolla lumen alla myyräkanta voi hyvin ja popsii niitä muutamaa sataa istuttamaani kukkasipulia poskeensa...


 


Onneksi päivä on jo selvästi pidempi kuin pari viikkoa sitten, ja tänäänkin vilahdellut aurinko luo uskoa siihen, että kyllä se kevätkin vielä tänne saapuu.:) 


Kaunista viikkoa!<3
Taina

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Chunky wool -torkkupeitto



Torkkupeitto viikossa, pitää naisen lämpimänä, vai miten se sanonta menikään. Niin kuin ehkä tiedätte, on neuloosi vienyt tämän naisen mennessään. Adlibriksen Chunky wool -langasta neulomani torkkupeitto valmistui eilen. Kaikista neulomista peitoista (klik ja klik) tämä on kaikkein ihanin!






Ennen lankojen tilaamista yritin etsiä blogeista ja instasta tietoa langan menikistä. Löysin postauksen, jossa kirjoittaja kertoi neuloneensa torkkupeiton viidestä lankavyyhdestä. Määrä tuntui minusta liian pieneltä. Niinpä alkuun tilasin 8 harmaanvihreää vyyhteä, sekä pyöröpuikot kokoa 30.  Ajattelin, että fleecekude ja tämä käyttämäni Chunky wool vastaisivat suurin piirtein toisiaan. No, eivät ne vastanneet, joten jouduin laittamaan lisätilauksen lankojen huvetessa pikavauhtia. Langat olivat onneksi samaa värjäyserää, joten lankojen värisävyssä ei ollut mitään eroa. 

Minä halusin peitosta oikeasti ison, ei mitään hartiahuivia! Loppujen lopuksi peittoon on käytetty tasan 12 vyyhteä Chunky wool- lankaan, joka muuten on ainakin vielä tarjouksessa Adlibriksessä. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, mutta menköön vinkkinä. Aika tavalla piti etsiä, että ylipäätään Suomesta löytää näin paksua lankaa, joka ei olisi järjettömän kallista. Viime vuonna mietin, että tässä olisi saumaa maahantuonnille...Miksei tällaisia lankoja myydä marketeissa? Varmaan hinnatkin tulisivat alaspäin, jos lankoja olisi helpommin saatavilla. 






Tämän peiton alla kyllä tarkenee vilukissatkin. Peitto on valmiina kutakuinkin neliönmuotoinen. Yhden sivun pituus on melko tarkalleen 130 senttiä. Silmukoita loin 40, ja tosiaan 12 vyyhdestä jäi metrin verran lankaa käyttämättä. Kun vyyhti loppui, solmin uuden edellisin langan päähän, ja solmukohdat mallasin nurjalle puolelle. Pienellä laskutoimituksella saa selville, että kun vyyhti painaa 200 grammaa, on tällä peitolla painoa melkein 2,5 kiloa! 






Seuraan muutamia ulkomaisia Insta-tilejä, joissa näitä paksuja peittoja vilahtelee jatkuvasti (täällä ja täällä). Usein ne näyttävät olevan muodoltaan kapeampia, ja luulen, että niissä on käytetty käsissä neulottavaa lankaa. Myös By Pia´s paksut torkkupeitot ovat vain metrin levyisiä, tosin pituutta on peräti kaksi metriä. Niillä on hintaa muuten sen verran, että ehdottomasti kannattaa neuloa mielummin itse, jos oikean ja nurjan silmukan osaa tehdä! Mielestäni käyttämäni sileäneule sopii näin paksuun lankaan parhaiten. Mullahan on vielä yhdet peittolangat odottamassa, hieman ohuempaa Chunky Wool -lankaa. Siinä peitossa ajattelin kikkailla oikealla ja nurjalla silmukalla...






Viikonloppukimpussa, jonka hain torstaina Villiviinistä, on tällä kertaa rimpsureunatulppaaneita (joiden varret pitäisi jälleen lyhentää), hurmaava anemone, sekä pari hempeää jaloleinikkiä. Perjantaina töistä kotiin ajaessa hain vielä kimppuun mustikanvarpuja, samalla kun pysähdyin valokuvaamaan upeaa kuuraa rannalla.

Talvi-alesta olen ostanut erittäin harkiten (noiden lankojen lisäksi), vain kaksi tavaraa, molemmat Lahden Sokoksesta, jossa on meneillään kolmoskerroksen (=kodinosaston) tyhjennys. Ostin ison ja jykeväntuntuisen valkoisen kakkuvadin kesän ylppäreitä ja rippijuhlia ajatellen, sekä tuon olohuoneen pyödän koristepeuran. Myyjäkin sanoi peuraa TALVIkoristeeksi, joten se saa olla esillä, koska on talvihan nyt on!

Auto on lämpiämässä, sillä suunnittelin tälle päivälle Jyskiin ja rautakauppaan menoa. Kylpyhuoneen kasvojenkohotus on ollut kesästä asti suunnitteilla, ja nyt olisi sopiva hetki toteuttaa se...



Suloista sunnuntaipäivää!
Taina


Perjantaimyysseihin ehtii vielä mainiosti mukaan!

perjantai 12. tammikuuta 2018

Perjantaimyyssit - Jäälyhdyt männynoksilla







Tällä viikolla on saatu nauttia upeasta talvisäästä ja kuuran kuorruttamista maisemista. Alkuviikosta tuli mieleen, että nyt voisi olla oiva hetki jäädyttää jäälyhtyjä. Usein lopputulos on ollut rikkoutunut ämpäri ja turhautunut lyhtytehtailija. Viime vuonna onnistuin melko hyvin jäädytyksessä, laitoin muistaakseni teipillä kiinni ylikukkineet tulppaanit ämpärin reunaan. Lumisade hautasi kuitenkin pian lyhdyt, ja ilo oli lyhytaikainen. Nyt luvassa on selkeää pakkassäätä, joten näillä lyhdyillä on toivon mukaan pidempi elinkaari. 






Kävin siis jo keskiviikkona ostamassa ämpärit ihan tätä tarkoitusta varten, sillä Pinterestistä löysin kuvia, joissa jäädytykseen oli käytetty kahta ämpäriä/lyhty. Tuollaista jäädytystapaa en ole aiemmin kokeillutkaan. Havut jään seassa houkuttivat tällä kertaa enemmän kuin kukkaset. Kuudelle ämpärille tuli hintaa Tokmannilla hieman alle kymppi, ja yllättäin ne ovat edelleen ehjät. Pienemmän ämpärin sisälle laitoin painoksi pihakivet, jotka eivät viime kesänä menneetkään itsestään kukkapenkin ympärille.;) Vettä tuohon kahden ämpärin väliin meni vain litran verran. Jätin hieman jäätymisvaraa, vesi jäi sentin tai kaksi pikkuämpärin yläreunasta. Lopuksi ujutin männynoksat veteen, ne jäivät helposti paikoilleen ilman kummempia kommervenkkejä. Lyhtyvalmistelut veivät korkeintaan vartin ja ämpäreiden irrotus suurin piirtein saman verran. Nostin ämpärit jäätymään keskiviikkoiltana ja torstaina töiden jälkeen lyhdyt olivat valmiit. Yksi pienistä ämpäreistä oli tiukassa, muut lähtivät helposti irti. Ensin huuhtelin ämpäreitä ulkopinnalta, ja kun lyhty irtosi isommasta ämpäristä, kaadoin pienen ämpärin sisään hieman lämmintä vettä ja pian nekin irtosivat.






Jäälyhdyillä voi luoda suorastaan satumaisen kauniin tunnelman pihalle, varsinkin kun lyhtyjä on paljon! Kolme uutta lyhtyä on portaalla jäätymässä. Ei tämä talvikaan hassumpi vuodenaika ole, silloin, kun on oikeasti kunnon talvi.:)






Bloggari, tule sinäkin mukaan Perjantaimyysseihin linkittämällä postauksiasi, joiden sisältö on inspiroivaa, mieltä piristävää, voimia antavaa ja iloa tuovaa! Kiva idea jaettavaksi, tunnelmalliset kuvat kotoa tai luonnosta, kukat, ruokaohjeet...kaikki sellainen kelpaa, mistä tulee hyvälle mielelle ja auttaa kestämään tätä kaamosta paremmin.:) Linkittämismahdollisuus on sunnuntai-iltaan saakka. Linkittäminen on helppoa, tarkat ohjeet ensikertailaisille löytyvät tästä postauksesta!  Kiitos ihanat viime viikon mysseilijät!<3





Kuuran kaunistamaa viikonloppua!
Taina



tiistai 9. tammikuuta 2018

Tulppaanien aika!



On jälleen se ihana aika vuodesta, kun tulppaaneita alkaa olla kaupoissa ja kukkakaupoissa runsaasti tarjolla.  Tulppaaneissa on mielessäni lupaus keväästä, ja iloisilla väreillään ne piristävät valottomia talvipäiviä. Itselläni tuoreet kukat muuten toimivat hyvänä siivousmotivaattorina. Kun ostan kimpun kukkia, tekee mieli ainakin vähän oikoa paikkoja, vaikkei mihinkään suursiivoukseen ryhtyisikään.






Nämä papukaijatulppaanit ostin viime viikolla Neilikasta. Nyt lähes viikkoa myöhemmin, kunnolla avautuneina, niiden hauska muoto tulee paremmin esiin. Vaan kun luonnonvalossa en arkena ennätä kuvaamaan (vielä), niin on kuvattava silloin, kun siihen on mahdollisuus eli viikonloppuna. Tulppaaneiden lisäksi valikoin kimppuun tähtiputkea. Tiina sitoi kauniin kimpun, mutta minä aukaisin sen, jotta sain kukat asettumaan nätimmin Tine K:n maljakkoon. 






Tulppaanikausi on pitkä. Ensimmäiset tulppaanit minäkin ostin jo joulukuun alussa, silloinkin papukaijatulppaaneita. Yleensä tässä talvikuukausina tulppaaneita on sitten melkein koko ajan jossainpäin kotia, koska vaihtoehtoja tulppaaneissa riittää. Jossain vaiheessa on pakko saada raikas, valkoisten, tulppaaneiden kimppu, sitten kimppu rimpsureunaisia tulppaaneita ja iso kimppu, jossa on kaikki mahdolliset värit tulppaaneista...Ihanan keväinen tunne näistä tulee, eikö vain!<3





Kaunista viikkoa!
Taina